Tahdotko, että katson
    kuinka kärvennyt kipusi liekissä
    vuodat hitaasti kuiviin?

    Surusi etsii tietä
        kalpeilta kartoilta
        itkun vesistöistä
    jonne paluu
    aina pakko

    Tahdotko, että käännän
    pääni pois?
    Välinpitämättömyydenkö ele
    vai hienotunteisuuden?

    Ei minulla siipeä enkelin väristä
    tietäsi siloittaa
    ei suuta jolla suruasi suudella

    Vain sanat
    mahdollisimman hellästi hipaista
    pois
    kasvosi tahrinut veri
    vain rukous
    jolla kantaa
    Korkeampiin käsiin