Kuvasi on epätoivo
kauhujen maassa otettu

Haamut samoilevat pitkin
pisaroiksi putoilevia katuja
Kantavat käsissään
riipivän tuskan
repaleista huutoa

"Minä olen suljettu sisään
enkä pääse ulos"

Ei, et
syövereitäsi myöten haavoitettu
veljeni
Mutta hän pääsee
hätäsi rumuuteen
Hän, jota kutsut
omin sanoin
Pelastukseksi

Kuvasi on pimeys
Musteentahmainen huppu
pääsi yli vedetty
Vavahtavin viilloin
kirjoitettu
"Pimeys on minun ainoa tuttavani"

Ei veljeni,
älä lopeta näihin sanoihin
Liian murskaavaa musertavaa
Onhan sinulle
Pelastajasi?

Ja ne kyynelehtivät silmät
vuosisatojen ajan
lauluasi tapailevat
Pimeydessä
    Pelastajaa